Alex Nieminen: Tappoiko internet journalismin
taloussanomat.fi 21.01.2010
Alex Niemistä vaivaa se mitä mediatalojen kilpailu internet-kävijöistä lehtien sivustoille aiheuttaa hänen arvostamalleen ja tärkeänä pitäneelle toimittajan ammatille, toimittajien ammattitaidolle ja ammattiylpeydelle.
Alex Nieminen on saanut paljon ansiotonta kritiikkiä. Muun muassa siitä kun hänen toimistostaan lähti kaksi työntekijää, Markkinointi & Mainonta –lehti teki siitä artikkelin otsikolla: ’’N2:n ovi käy’’. Myöhemmin Markkinointi & Mainonta paikkasi tekemisiään uudella nettijutulla jonka otsikkona oli: ’’Lähdöt normaalia evoluutiota’’. Jutussa selitettiin myös se kuinka heidän henkilömäärä oli kasvanut merkittävästi.
Kyseistä jälkimmäistä juttua ei lukenut tilastollisesti niin moni, kuin ensimmäistä. Nieminen oli toimittajan kanssa keskustellessa maininnut että mitään korjausta ei pitäisi edes tehdä, koska se vain kasvattaisi nollajuttua.
Sama rumba tapahtui myös kauppalehden kanssa joka oli napannut jutun Markkinointi & Mainonta –lehden alkuperäisestä jutusta. Kauppalehden otsikkona oli: ’’Joukkopako Alex Niemisen toimistosta’’ ja korjaus otsikoksi tuli: ’’vuosi 2010 näyttää lupaavalta’’.
Roskakirjoittelun rinnalle on tullut kahden laista journalismia. ’’Pitkä päätyyn ja perään’’ –journalismi ja ’’nyt-mä-näytän-sille-kusipäälle’’ –journalismi.
Niemisen ymmärryksen mukaan ’’Pitkä päätyyn ja Perään’’ –journalismin taustalla on paljon lukijoita ja mahdollisimman vähän vaivaa. Se onnistuu siten että luodaan iskevä ja houkutteleva otsikko. Itse juttu taasen on vain sitaatti muiden lehtien jutuista. Juttua varten ei soiteta yhtään puhelin soittoa, eikä tehdä yhtään haastattelua. Jos joku ottaa nokkiinsa jutusta niin se korjataan jälkeenpäin.
Jos alkuperäisessä jutussa on jokin virhe, niin tätä virhettä on käytännössä lähes mahdotonta pysäyttää tai muuttaa. Toinen ongelma kohdistuukin toimittajan etiikkaan ja arvostukseen. Toimittajat tekevät netistä media kaatopaikan missä voi tehdä mitä vaan, kunhan saa lukijoita.
’’Nyt-mä-näytän-sille-kusipäälle’’ –journalismin kolumnien rakenne on melkein aina sama. Niiden kolumnien kirjoittaminen vaatii kirjoitustaitoa. ensin luodaan uskottava pohja luotettavista asioista, esimerkiksi: kertomalla henkilöstä, tai tahosta, tai ilmiöstä asioita jotka voi helposti tarkistaa vaikka netistä. sitten pikkuhiljaa tuodaan asioita joita on vaikeampi tarkistaa tai tietää, oli totta tai ei. loppu on yleensä sadun omaista turhaa tekstiä, jota ei enää osaa erottaa todellisuudesta.